Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 13. syyskuuta 2011

THIS IS ME

Ensimmäisenä kunnon postauksena on varmasti aiheellista kertoa minusta. Tässä on hieman kuvia selittämään sisustusmakuani ja näyttämään kotimme yksityiskohtia. Kaikki nämä asiat ovat tulleet kotiimme pikkuhiljaa, joten oikeastaan koko koti on vielä kesken (mies on varmaan eri mieltä :P). Ideoita on paljon, mutta valitettavasti kaikki hienoudet eivät mahdu nykyiseen kotiimme. Täytyy siis ideoineni odotella sitä omaa kartanoa. Koska häät olivat kuukausi sitten, on nyt hieman kykyä hankkia uusia asioita kotiin. Näistä yksi iso asia tulee olemaan vierashuoneen uudistus. Siitä lisää myöhemmin. 
    Tänään tuli hankittua myös jo joulukorttiaineet. Kortit teen aina itse ja niin tapahtuu tänäkin vuonna. Siitä lisää kun pääsemme asiaan. Joululahja-aikaan (joka on kyllä jo pahasti myöhässä) tulette huomaamaan, että kyllä, olen jouluhullu! Jouluun tulee liittymään erilaista askartelua ja paketointia, joten niistä tulen varmasti postittelemaan.
    Nyt kuitenkin tämän kerran aiheeseen ja kurkistamaan meidän kotiin; Bienvenue!

Ikkunalautaamme hallitsee tällä hetkellä kolme erilaista orchideaa sekä kuvassa näkyvä, häälahjaksi saatu, Toripolliisi, Oulun ajoista muistuttamassa :).
Telkun viekussa tönöttää mökin vanha öljylamppu, joka toimii nykyään tuikulla, sekä miehen äidin vanha säästölipas.


Makuuhuoneen väreiksi valikoitui puna-musta. Toinen vaihtoehto olisi ollut keltainen (niin kun Sonjalla Laila Hietamiehen kirjasarjassa), mutta mies oli eri mieltä :). Verhot on vähän vielä väliaikaratkaisulla, mutta ehkä sinnekin jotkut Vallilat tai Marimekot tiensä löytää... Sängynpääty on juuri saatu miehen vanhemmilta. Verhot, yöpöydät ja sängynpäädyn ikkuna ovat itsetehtyjä. Myös yövalot hieman tuunattuja.

Ihanat purnukat saivat tänään jatkoa korkeimmalla. Itselle tulee niistä vaan karkkipurkit mieleen, mutta nyt niiden tehtävänä on säilyttää koruja.
Löysin joku vuosi sitten singerin öljykannun kirpparilta. Mietin siinä että mitähän sillä tekisi ja serkkuni heitti heti että sehän käy sormustelineeksi, Voila! Takana oleva purnukka säilyttää myös koruja ja on lahja kummitädiltä.
Ensimmäinen häälahjarahoilla hankittu esine. Urbaanilegenda, eli niin sanottu lastenhuoneen keinutuoli. Tällä hetkellä toimittaa tuolin virkaa makuuhuoneessa, mutta lasten tullessa muuttaa lastenhuoneeseen.
Muumihan meillä on must. Tässä sänky pedattuna (häiden takia) rakkausmuumilakanoilla, jotka sain mieheltä lahjaksi 1:nä vuosipäivänä.
Tässä se aiemmin mainittu ikkuna, jossa kuvat minusta ja miehestä pienenä, sekä yhteiskuva.
Viimeisenä makuuhuone kuvana juuri ostettu kokovartalopeili, jota olen himoinnut kauan. Odotus palkittiin, kun 90 euron peili maksoi 28 euroa pikku vian kanssa :P



Näistä höpinöistä tulikin mieleen nuo ulkona makaavat roskalavat. Ollaan aina miehen kanssa ihmetelty, että miten ihmiset löytää lavoilta kaikkea hienoa? Aina kun me sinne kurkimme, on ne täys pelkkää roskaa. No nyt on omalla pihalla kaks kunnon lavaa, josta tässä yksikin päivä kaiman kanssa teimme löytöjä. Kaiman äipälle lähti ihana vanha vaatekaappi, kun meille tai heille ei mahtunut :/. Me kaiman kanssa löysimme laukkuja, minä ison hienon vanhan matkalaukun (tulee varmaan joskus tänne vilahtamaan) ja pari muuta laukkua. Niistä sitten ehkä omassa osiossaan. Vielä pitäisi käydä katsastamassa yhdet lastenrattaat, mutta kun koko ajan sataa...

Tälläinen poni on jo valmiina lapsille. Kaverilta sain kuulla että se on ihan joku haluttu tavara. Yritti sitä ostaa multa, vaan enpä myynyt. Ostettiin se kerran kirpparilta 5 eurolla. :) Ja kun vähän stalkkasi: "Kotimainen puinen Jukka Keinuhevonen. Vankkatekoinen keinuhevonen, josta on tullut haluttu sisustustuote. Keinuhevonen on ollut tuotannossa vuodesta 1947." Oho :P

Olohuoneesta meiltä löytyy telkkarin katselualue sekä ruokailualue. Ruokapöytä löytyi edesmenneestä sisustuskaupasta Ideaparkista. Muistaakseni oli noin 700-800 euron pöytä (siis pelkkä pöytä) ja saatiin sen 170 eurolla, koska siinä oli jotain vikaa jaloissa. Se oli raakapuuta ja mustat jalat. Itse petsattiin se harmaaksi. Mii laik!

Tuolit ovat yhteistyötä. Kaksi on minulta ja kaksi on mieheltä. Mustat ostettiin lopuksi ikeasta, kun tultiin siihen tulokseen, ettei kirpparilta löydetä tarpeeksi halvalla kahta samanlaista tuolia. Mutta ne mustat sopii pöydän jalkoihin, niin hyvinhän siinä kävi.
Vitriinejä sain lopuksi ne halutut kolme. Ikeasta ovat ja säilyttävät kaiken maailman arabiaa yms. Näiden lisäksi toisella seinällä on miehen mummun vanha vitriini. Hän ehkä pääsee joskus näytille...
Keittiöstä löytyy niin ikään miehen mummun vanha pöytä, joka on itse uudelleen petsattu tummemmaksi, sekä pallit, joista eräät luulee että halutaan luopua, ne ovat myös perintöä, mutta taisivat olla jopa vanhempaa kuin pöytä.

Keittiön lattiasta voitte heti päätellä keittiön kunnon. Se on siis samassa kuosissa, kun se oli varmaankin rakennusvaiheessa noin vuonna 1967. Toivon mukaan saamme jossain vaiheessa nähdä myös sen muutoksen...


Tällä kertaa lopetamme näihin hää/muumiaiheisiin. Näitä meiltä löytyy ja monta. Alkaa tila loppumaan. Nämä kaksi tällä hetkellä tärkeitä, koska toimivat hääaamumukeina, mutta häistä lisää myöhemmin. Soronnoo!

Sosuli ja Hosuli <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti